Mietteitä Täysikuun alla

Mietteitä Täysikuun alla:
Tässä ajassa, avautu mahdollisuuteen että kaikki sinussa löydä paikkansa ja, siitä kautta, tule selväksi kaikki ylimääräisiä asioita jotka et tarvitse enää kantaa. Ei sen takia että pitäisi aina korjata itseään, eikä saavuttaa jonkinlainen olotilaa, vaan sen takia, että olemme luontoa niin meidän kuuluu kierrättää itseämme, niin kuin muu luontokin tekee. Täysikuun aika nosta meissä paljon, se nostaa meidän herkkyyttä josta voimamme syntyy. Asiat jotka nousevat meistä ovat sellaiset jotka olemme valmiina kohtaamaan, joko yksin tai jonkun tuella/yhteisön tuella.

On tärkeä keskittyä omaan parantumiseen, toipumiseen ja kuunnella omia tarpeita. Mutta on myös erittäin tärkeä nähdä laajempi ja syvempi kuva tästä kaikista. Ymmärtää lopullisesti mistä meidän kaikki ongelmat ovat peräisin, mikä on kivun ja sairauden synty, miksi maailmaa on tässä tilanteessa ja, jokainen omalta osalta, omasta arjesta käsin, ryhtyä tekemään asialle jotain. Koska maailmaa olisi ihan erilainen paikka jos ihmislaji olisi saanut kasvaa juurtunena. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan ihmiskunta on elänyt satoja ja satoja vuosia leijuvien periaatteiden nojalla, jossa ihmisen ja luonnon yhtenäisyys ei ole olemassa, jossa kaikki ympärillä oleva luonto on ihmisille vaan alempi arvoinen raaka-aine joka voimme kuuluttaa niin paljon kuin mieli tekisi ja taskut täytyy.
Perus ongelmamme ei ole että joku virus hyökkää maailmaa. Olemme ollut alkujen alusta tekemisessä viruksien ja baktereiten kanssa, ne ovat osaa ekosysteemiin niin paljon kuin me ihmiset myös olemme. Kaikki mitä luonnossa tapahtuu ja syntyy, olkoon uusi virus, uusi puu, uusi ihminen, uusi lintu, kaikki liittyy siihen maapallon väsymättömään ja luonnolliseen kiertokulkuun joka mahdollista sen jatkumo ja niin, elämä. Ainoa tapa tehdä elämämme mahdollinen maapalon päällä on oppia asuttaa ja elellä juurtuneina: löytää yhteys omaan ruumiseen ja sitä kautta luontoon, mahdollistaa tätä samaa perheen piirissä, päiväkodeissä, kouluissa, yliopistoissa, työyhteisöissä, jokaisessa paikassa. Se tarkoittaa alkaa kuunnella mitä kaikki tieteellä on sanottava tähän suhteen ja muista esivanhempiemme viisautta. Molemmat tarjoavat tietoa siitä miten tämä voisimme tehdä. Meillä on valtaa tehdä tätä muutosta, kun avaamme silmät ja kaikki muut aistit ja huomaamme mistä tämä kaikki on kyse.
Sairaus ja kipua kuuluu aina hoitaa kunnioittavalla tavalla, meidän kuuluu auttaa muita lievittämään heidän kärsimystä niin paljon kuin voimme eikä aiheuttaa sitä! Sen tunne ihan selvästi ihminen joka on vahvassa yhteydessä omaan ruumiseen ja luontoon, hänelle ei tarvitse edes selittää miksi tasa-arvo ja muut ihmis -ja luonnonoikeudet kuuluu olla voimassa konkreettisesti yhteiskunnassa, koska juurtunena tämä kaikki on itsestäänselvä.

Tunnen suurta kiitollisuutta että luonto on vielä jäljellä. Vietän aikaa luonnossa päivittäin ja nyt, coronan takia, ihmiset ovat siihen hakeutuneet paljon enemmän. Käytämme siis luonto, mutta siinä on vaan osaa vuorovaikutuksen syklistä, siihen puuttuu vielä sitä mitä luonto pitäisi meiltä saada, se ylläpitävä tasa-arvoinen suhde. Kutsun, siis teidät, jälleen kerran lähteä luontoon ja luomaan vahva suhde luonnon kanssa, juurtumaan, johon liittyy, monissa tapauksissa, tehdä syvä työskentelyä omaan parantumista ja toipumista varten, mutta asia on laajempi, älä anna sen asia jäädä siihen, koska silloin kun itse et ole enää, monta muuta jää, meidän kaikkien maailmaan lapset jäävät.

Täysikuun tärkeys, istunto, riituali työskentely ja kaikki tanssit, laulut ja tarinan kertomuksia siihen suhteen, eivät ollut esivanhemmillemme, jotka elivät luonnon armoilla, vaan henkistä menoa ja hyvän fiiliksen hankkimista. Ne olivat aitoja ja toimivia tapoja löytää tietoa ja kasvata rohkeutta sen tiedon käyttämiseen kaikkien selviytymiseen kannalta. Ei ole edellä määriteltynä yhdenlaista tapaa, sillä ajatuksena on, että elämän ylläpidon, luonnon ja ihmiskunnan pelastamiseen, tarvitsemme erilaisuutta ja yhteistyökykyä.

Luodaan, siis, itsellemme ja muille, tilaa löytämään itseään, tunnistamaan omia kykyjä ja löytämään niille paikkansa maapalon päällä. Olkoon tätä meidän tehtävä vanhempina, olkoon tämä koulujen ja kaikkien sosiaali-kasvatuksen tahojen tehtävä.
Synnytetään näin yhdessä regeneratiivinen kulttuuri jossa koko luonnon, mukaan lukien me ihmiset, saamme elää syklimme kokonaisesti, sykli johon kuuluu toimintaa/ilmaisua, yhteys/yhteenkuuluvuus, kierrätys/ravinnon saanti ja lepoa/toipuminen, kaikille tasa-arvoisesti.

Täysikuun voimia kanssanne,

Gabriela Ariana

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.