Esivanhempien maailmankuvan mukaisesti unityöskentely

Unet ovat tärkeä elämän tiedon lähde. Omassa elämässäni unet ovat toimineet viestintuojina ja tietämisen työkaluina siitä asti, kun muistan.

Esivanhempien maailmankuvan mukaisesti näkökulmasta katsottuna koko luonto, mukaan lukien me ihmiset, jotka olemme myös luontoa, kaikki, olemme hengen manifestaatiota. Kaikessa on henki. Kaikki luonnossa elää ja on vuorovaikutuksessa keskenään.

Elämä on jatkumo, sykli. Luonnon tiedon ja esivanhempien viisauden mukaisesti, kaikkea elävää ajaa perustavanlaatuinen  tarve selviytyä. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna ihminen ei seiso evoluution huipulla vaan luonto muodostaa tasa-arvoisen kokonaisuuden, jota pitää yllä vastuun side. Elämää kuuluu kunnioittaa sen kaikissa muodoissa. Vastuun ja kunnioituksen side sitoo toisiinsa kaiken elävän: ihmisen suhteessa itseensä, ihmisten väliset suhteet, eläimet, kasvit, mineraalit, alkuaineet, henget jne.

Uni on todellisuus, jossa kaiken välisyys, elämän vuorovaikutteinen suhteiden verkosto, ilmaisee itsensä. Unessa meille paljastuu elävän hengen järjestelmä. Kuten huomaa, todellisuuden käsitys on shamaanistisesta näkökulmasta paljon laajempi ja läpäisevämpi verrattuna siihen, miten todellisuutta yleisesti tarkastellaan.

Uni on suora yhteys elävän hengen järjestelmään. Uni välittää tarvittavan tiedon, jonka avulla voimme tunnistaa, kunnioittaa, hoitaa ja palauttaa kulttuuriimme elämän selviytymiseen tarvittavan tiedon. Hengen unien kautta välittämät kokemukset muuttuvat tiedoksi ja ymmärrykseksi, kun alamme tutkia ja työskennellä uniemme kanssa. Hengen kokemus voi toki ilmetä myös valveilla ollessa. Nukkuessaan ihminen on kuitenkin jollain tavalla vastaanottavaisemmassa tilassa ja suoremmin yhteydessä hengen järjestelmään. Voidaan sanoa, että hengen järjestelmä ”nukkuu” (useimmissa tapauksissa) alitajunnassa ja herää, kun ihminen nukkuu. Nyky-yhteiskunnan hektisessä ja nopearytmisessä päivärytmissä ei näyttää olevan tila kokea hengen läsnäoloa niin että havaitsemme sitä. Ilman tätä kokemusta ihminen jää kuitenkin ilman koko elämää kannattelevaa, perustavanlaatuista kokemusta. Sanoittamaton kaipuun tunne onkin näkemykseni mukaan usein kaipuuta yhteyteen suhteessa omaan itseen ja kaikkeen ympärillä olevaan. Kaipuuta elämän yhteyden tilaan, johon jokainen luonnostaan kuuluu. 

Unityöskentely, ainakin niin kuin itse sitä harjoitan ja opetan, on armollinen ja hoivaava tapa aloittaa tällä polulla. Työskentely rakentaa syvän yhteyden omaan kehoon ja vie kehon takaisin luonnon rytmiin, joka vaikuttaa puolestaan mm. stressitasojen tasapainottumiseen.

Unimaailmassa voimme kohdata Hengen sen monimuotoisissa muodoissa ja saada ohjausta siitä, kuinka elää elämämme sopusoinnussa kaiken elävän kanssa. Tämä ei tarkoita ainoastaan asioiden hyväksymistä sellaisenaan. Työskentely selkeyttää yhteyttä omiin voimiin ja mahdollistaa aktiivisen toimijuuden kehittymisen. Työskentelyn avulla voidaan vastaanottaa voimaa ja näkemystä, joiden avulla ihminen voi selkeämmin toimia aktiivisena osana maailman parhaaksi tapahtuvaa muutosta. 

Tämä hoiva ja rauhanomainen tapaa tutkia itseään, syventää yhteys omaan sieluun ja luontoon antaa meille turvallisuuden tunne joka niin paljon kaivataan nyky-maailmassa. Jo muutamaa päivää harjoittelu voi alkaa vaikuttaa meidän olotila hereillä ollessa myös.

Uni työskentelyn aikana on tärkeä välttää päihteitä ja luoda itselle sopiva säännöllinen päivärytmi.

Perinteisesti, kun joku päättää alkaa tutkia omia unia säännöllisesti, tehdään initiaatio jossa ihmiset saa tarvittavat tiedot miten lähteä tälle polulle turvallisesti ja miten hyödyntää sitä parhaiten.

 

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.